Hyvän tahdon pelejä

Olen äärimmäisen pihi rahankäyttäjä-normaalissa elämässä. Olen pienestä pitäen rakastanut kirpputorilla pyörimistä-löytöjen tekemistä pikkurahalla. Ruokakaupassa katson hintoja tarkkaan ja olen näppärä pitämään itseni muodissa ja tyylikkäänä pienillä summilla. 50 euroa paidasta tuntuu minusta täysin järjettömältä summalta ja koen äärimmäistä tyydytystä siitä jos onnistun luomaan asukokonaisuuden muutamalla eurolla.

Olen pelannut peliurani aikana satoja tuhansia euroja netissä. Satoja tuhansia. Kaikki pyöritykset yhteenlaskettuna (myös voitot) summa pyörii noin kolmessa_sadassa_tuhannessa. Kolmesataatuhatta peleihin ihmiseltä, joka ei halua maksaa 50 euroa paidasta. Miten se on mahdollista?

Ensinnäkin. Nettipelaaminen. Tuo sairain versio uhkapelaamisesta. Raha ei ole konkreettista, se on vain lukuja näytöllä. Nettipelaaminen on mielestäni täysin sairas, valtion ylläpitämä foorumi ongelmallisille, sairaille ihmisille. Kyllä, varmasti netissä pelaa myös ihmisiä, joille pelaaminen ei ole ongelma. Mutta uskon vahvasti, että nettipelaaminen pyörii 90 prosenttisesti sairaiden ongelmapelaajien rahoilla. Siksi pidän totaalisen edesvastuuttomana, että tämä on valtion ylläpitämää toimintaa. Joku voi sanoa, että kyllähän valtio meille myy viinaakin. Pitää paikkansa. Mutta olen varma, että alkoholistien joukko ihmisistä jotka asioivat Alkossa on huomattavasti pienempi, kuin ongelmapelaajien määrä Ray:n sivuilla (nykyinen Veikkaus).

Pelien mainostaminen on myös kohtalaisen surkuhupaisaa. Kiinnitän nykyään aika kriittisesti huomiota mainontaan, joka koskee rahapelejä. Kaikista sairain yhdistelmä on radiomainonta, jossa ensin mainostetaan pelejä (Veikkaus) ja sen jälkeen pikavippejä. Näppärää!

On myös mielenkiintoista miten alkoholi-ja tupakkatuotteiden mainonta on lailla säädeltyä, mutta rahapelien ei. Kuinka monelle on kaupan kassalla tarjottu huomiselle vähän lisäjännitystä bissen merkeissä? Minulle sen sijaan on tyrkytetty keno-lappua.

Rahapelimainonta pitää sisällään muitakin mielenkiintoisia ilmiöitä. Jos samaa taktiikkaa käytettäisiin alkoholi-ja tupakkatuotteiden kanssa, voisi Alkon seinällä mainoksessa lukea: Osta kossua, juuri tämä pullo voi muuttaa tulevaisuutesi. Sillä juuri näillä mielikuvilla rahapelaamista mainostetaan. Lupauksilla tulevasta. Tulevasta, joka ei koskaan tule. (Ja kyllä, on mahdollisuus että juuri sinä voitat 90 000 000 lotossa ja elät elämäsi loppuun saakka onnellisena. Totuus on kuitenkin, että jäljelle jää satoja_tuhansia ongelmapelaajia, joiden loppuelämä ei ole niin kovin onnellinen.)


Ei, en syytä ongelmistani valtiota tai nettiä tai ketään muutakaan. Olen jo aikoja sitten päässyt pisteeseen, jossa olen myöntänyt itselleni, että minä ja vain minä, olen pyöräyttänyt rullaa kerta toisensa jälkeen. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että peliriippuvuus on äärimmäisen vakava SAIRAUS. Ja on totaalisen moraalitonta edesauttaa ja työntää sairaita ihmisiä pelien pariin. Pikavippibisnes on jo täysin oma lukunsa, joka ansaitsee oman kirjoituksensa.

Uusi Veikkaus mainostaa televisiossa tuovansa Jännitystä elämään. Se on kyllä totta. Jännitti niin perkeleesti 10 vuotta ettei paremmasta väliä.

Jännitti niin, että päätin aikoinani tappaa itseni. Siitä oli hyvän tahdon pelit kaukana.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka pelkää postimiestä?

Kellä kulta, sillä onni...

Mielen kiemuroista