torstai 25. toukokuuta 2017

Se on vain unta

Näen joskus unia, joissa pelaan. Usein näissä unissa minun pitäisi olla toisaalla, tekemässä jotain tärkeää, mutten pääse pelaamisesta irti. Unissa on aina äärimmäisen painostava ja ahdistava tunnelma. Mietin usein, että miksi olen taas tässä tilanteessa.

Vuosi, kaksi tai kolmekin vuotta sitten elämäni oli tuota unta. Rukoilin, että aamulla uni olisi ohi ja kaikki olisi ollut vain painajaista. Rukoilin, että elämäni olisi kunnossa.

Nykyään kun näen noita painajaisia, herään aamulla tilanteeseen jossa yön kauheudet olivatkin vain unta. En ole pelannut, en ole pettänyt läheisteni luottamusta. Nykyään aamuisin tilanne on se, mitä niin monta vuotta epätoivoissani rukoilin.

Se tunne on sanoinkuvaamattoman helpottava ja kaunis. On uusi aamu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pintaa syvemmältä

Kuva: Yle/Harri Hinkka Huomenna lauantaina klo 17.10 TV1 käsitellään tarinaani ja peliriippuvuutta vähän pintaa syvemmältä. Olin ...