Tänään on suuri päivä, sillä sain ensimmäisen kommentin! Lukijoita on kävijälaskurin mukaan ollut tuhansia, mutta nyt sain ensimmäisen kommentin ja sen sisällöstä päätellen, kommentti tuli kohtalotoverilta. Mahtavaa!
Oli pakko tulla kirjoittamaan näin lyhyesti, sillä kommentti tuntui todella hyvältä- tälläiset ovat aina pieniä kosketuksia siihen, että_minä_en_ole_ainoa ja että_meitä_on_muitakin.
Minulla on ollut paljon kirjoituksen aiheita, mutta se ihanan kamala tavallinen arkielämä on ollut nyt kiireistä. Tänään illemmalla aion tulla kuitenkin kirjoittelemaan mm.rutiineista jotka auttavat pelaamattomassa elämässä, sekä häpeästä ja siitä miten selviytyä elämässä eteenpäin halveksuvien katseiden alla.
Kiitos vielä kommentoijalle ja mahtavaa, jos minun ajatuksistani on jotain iloa ja hyötyä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Elämä voittaa, aina.
Perjantaina oli paha päivä. Tuntui, kuin kaikki se mitä olen tehnyt omassa elämässäni olisi vedetty pöntöstä alas. Tuntui, kuin kaikki se mi...
-
Oho. Se on ainoa sana, jonka sain kirjoitettua tekstikenttään kustannustoimittajalleni, joka äsken ilmoitti, että kirja on tullut painosta...
-
Kun puhutaan peliriippuvuudesta, käytetään mittarina usein rahaa. Ja tottakai-sehän on hyvin looginen, mitattavissa oleva määre, jolla kyken...
-
www.minervakustannus.fi Siinä se nyt on. Minun eloonjäämistaisteluni, avunhuutoni ja elämäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti