Kelpaat kelle vaan

Itseinho, viha, häpeä, epätoivo, pettymys, haaveettomuus, itsensä aliarvioiminen.

"En pidä itseäni minään."

"Häpeän itseäni ja tekojani. Häpeän sairauttani".

Nämä kaikki sanat ja tunteet ovat läsnä jokaisella kerralla, kun istumme alas kahvikuppiemme kanssa. Me, jotka inhoamme itseämme, riippuvuuttamme ja tekojamme. Jokainen meistä on ajatellut jollain tasolla elämänsä päättämistä- joko itsemurhan kautta tai vaan luovuttamalla. Pakenemalla, antamalla kaiken vaan mennä.

Tänään istuin ja kuuntelin, kun tusina toisilleen tuntematonta ihmistä avasi elämänsä syvimmät kipupisteet, häpeällisemmät ajatukset ja kipupisteet, itseinhon ja elämäntarinansa. Toisilleen tuntemattomat ihmiset. Enkä voinut kuin äimistellä, kuinka rohkeita ja voimallisia nämä ihmiset ovat. Kuinka moni "normaali" ihminen pystyy kertomaan elämänsä synkimmät salaisuudet ja kipeimmät tunteet ventovieraille?

Olen sanoinkuvaamattoman ylpeä jokaisesta ryhmäläisestä. Te olette matkalla, jossa elämän todellinen jättipotti odottaa. Rakkaus ja hyväksyntä omaan itseensä. Minä kelpaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka pelkää postimiestä?

Kellä kulta, sillä onni...

Mielen kiemuroista