keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Uuteen vuoteen

Tavalliselle ihmiselle, eli siis ihmiselle, joka ei ole riippuvainen, tämä seuraava ajatus saattaa kuulostaa täysin mielipuoliselta. Nimittäin suru, joka liittyy riippuvuuden lopettamiseen.

Miten hullu ajatus. Surua riippuvuuden lopettamisesta? Surua siitä, että jättää taakseen asian, joka on aiheuttanut vain ja ainoastaan ongelmia, ahdistusta, tuskaa ja itseinhoa? Hullua! Niinhän se onkin. Mutta eipä kai riippuvuus itsessäänkään niin kovin tervejärkistä puuhaa ole :) 

Keskustelimme ryhmässä siitä, miten on normaalia tuntea surua pelaamisen lopettamisesta. Mehän menetämme ystävän. Halusimme tai emme, niin olemme muodostaneet melkeinpä sosiaalisen suhteen peliin. Oli se sitten nettikasino tai peliautomaatti, se on meidän ystävämme. Ja vaikka se vie rahat ja houkuttelee kerta toisensa jälkeen, niin se on silti rakas. Paikka johon paeta, kun ulkopuolinen maailma on liikaa, kun oma naamataulu ja ajatukset on liikaa, kun stressaa, kun ahdistaa, kun on yksin. Kyllä te tiedätte. Ja nyt siitä pitäisi päästää irti? Ja vielä loppuiäksi? 

On normaalia tuntea surua, kun lopettaa. On myös tärkeää miettiä, kuinka tärkeäksi peli on muodostunut, kun lopettaminen tuntuu siltä kuin hyvästelisi ystävän. Ja kun sen tajuaa, on suruakin helpompi kestää. On tärkeää muistaa rehellisesti tarkastella tunteitaan, eikä hävetä niitä. Ja vaikkei nyt ihan jokaiselle välttämättä kehtaakkaan sanoa, että minua surettaa, kun en saa pelata enää Kulta-Jaskaa, niin on yksi paikka jossa sen voi sanoa. Vertaistukiryhmä. Sillä siellä jokainen tietää sen tunteen. Kun on ikävä pelikonetta.

Suosittelenkin nyt jo hakeutumaan Pelirajat'on-nettisivuille ja ennakkoilmottautumaan ensi vuonna alkaviin vertaistukiryhmiin. Lupaan, että se on yksi parhaimmista päätöksistä, pelaamattomuuden lisäksi, jonka teet tai tulet tekemään.

Vuosi 2018 lähestyy. Tehdään siitä yhdessä pelaamaton vuosi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pintaa syvemmältä

Kuva: Yle/Harri Hinkka Huomenna lauantaina klo 17.10 TV1 käsitellään tarinaani ja peliriippuvuutta vähän pintaa syvemmältä. Olin ...