maanantai 18. helmikuuta 2019

Elämä voittaa, aina.

Perjantaina oli paha päivä. Tuntui, kuin kaikki se mitä olen tehnyt omassa elämässäni olisi vedetty pöntöstä alas. Tuntui, kuin kaikki se mitä olen tehnyt auttaakseni muita ihmisiä olisi vedetty pöntöstä alas. Puhuin monien ystävieni kanssa ja vastaanotin monta viestiä. Olo helpottui. Olen tässä, edelleen toipuneena. Edelleen ihmisenä, joka tässä hetkessä keskittyy hyvään ja hyvän tekemiseen. Puhuin erään tärkeän ihmisen kanssa siitä, miten edelleenkin yksikin paha lause; tarkoituksellinen valheellinen mielikuva vetää minut maihin. Vie minut sinne, missä lauseen sanoja edelleenkin on. Sinne missä minä en ole ollut enää pitkään aikaan. Ja kuin taikaiskusta; lauantaina olin taas oma itseni.

Toipumisessa on se hyvä puoli, että ne syvimmätkään olotilat eivät kestä kauaa. Elämää on oppinut kestämään. Ilman addiktiota.

Mutta se siitä. Palataan tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.

Olemme kaikessa hiljaisuudessa valmistelleet ystävieni kanssa asiaa (kampanjaa, tapahtumaa, ilmiötä..u name it) joka tulee muuttamaan pysyvästi suomalaista positiivisen pelaamisen kulttuuria. En voi asiaa vielä paljastaa, mutta lupaan kertoa siitä heti, kun vain mahdollista. Se on jotain, mihin jokainen voi kantaa kortensa kekoon. Joten pysytelkää kuulolla :)

Jenna


perjantai 15. helmikuuta 2019

Jumala suokoon minulle tyyneyttä.

"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan."

Tänään olen tarvinnut tuota tyyneyttä.

Tiistaina minun elämäni alkoi. Se työ, jota olen tehnyt itseni kanssa ja muiden hyväksi sinetöitiin oikeudenkäynnissä, jossa viimeisillekin rikosseuraamuksille lyötiin naula arkkuun. Peliriippuvuus sinetöitiin.

Olen kertonut ja kirjoittanut avoimesti siitä, että olen tehnyt rikoksia. Olen kertonut ja kirjoittanut avoimesti riippuvuudestani ja siitä, miten monia olen loukannut. Olen rehellisesti omilla kasvoillani ja nimelläni kertonut veloistani, rikosrekisteristäni, rikosseuraamuksista, elämästäni. Olen kertonut milloin olen lopettanut pelaamisen, valehtelun ja huijaamisen.

Tiistaina minun elämäni alkoi. Tai sen piti alkaa. Rikostutkinta, joka venähti lähemmäs kolmea vuotta saatiin päätökseensä. Tutkinta, jonka venymistä jopa poliisi pyyteli anteeksi.

Tänään taistelen kuitenkin valheellisten mielikuvien kanssa. Mielikuvien, jotka yrittävät mustamaalata kaikkea, mitä minä olen tehnyt ja sanonut viimeisten melkein kolmen vuoden aikana. Yritetään tietoisesti luoda kuvaa, jossa nyt oikeudessa olleet rikokset olisivat tuoreita. Se satuttaa. Se satuttaa niin paljon, että olen tänään ollut täysin toimintakyvytön.

Vaikka kyse on vain muutamasta ihmisestä tai jopa ehkä vain yhdestä ihmisestä, olen täysin rikki. Tunnustan täysin rehellisesti, että sinä tai te onnistuitte. Minulla on pohjattoman huono olo.

Jumala suokoon minulle tyyneyttä, sillä sitä minulla ei nyt ole.

Jos en ole vielä tarpeeksi selkeästi asiaa sanonut, niin sanon sen nyt:

Olen pahoillani. Olen pahoillani jokaisesta valheesta, huijauksesta tai loukkauksesta. Olen pahoillani ja pyydän, että annatte minun jatkaa elämääni. 

Minä anelen. Anelen polvillani. 

Ja jos se vielä on epäselvää, niin kertauksena:  en ole tehnyt yhtäkään rikosta sen päivän jälkeen, kun olen pelaamiseni lopettanut vuonna 2016. Ja se on pitänyt. 


Hei hei twitter- rakennetaan parempaa tulevaisuutta jossain muualla

Haluan avata nyt syitä sille, miksi koen, että Twitter alustana ei enää palvele sitä työtä, jota haluan tehdä rahapeliasioiden paris...